Elokuussa nähdään

Elokuussa nähdään on kirjallisuushistoriallisesti tärkeä julkaisu. Se on mestarin viimeinen puheenvuoro ja sen aiheena on totta kai rakkaus. [–] Kaikkia mahdollisia lukutapoja tukee Jyrki Lappi-Seppälän uljaasti soiva käännös ”hölväämisen” kaltaisine kerrassaan oivaltavine sanavalintoineen.

Jyrki Lappi-Seppälän suomennos jää mieleen moitteettomana, ja teoksessa riittää nobelkirjailijan romanttisia tavaramerkkilauseita kauniilla suomella.

Kertomus soljuu eteenpäin rattoisana virtana. — Teos on tunnelmallinen, hurmaava ja viaton. García Márquezin taikapöly hulmuaa aina vain.

Vaikka kirja jäi pahasti kesken, se toimii komeasti. Se on sattuneesta syystävä ilmava, mutta alusta loppuun lumoava. — Tarina on yksinkertainen, mutta koska mestari on asialla, kirjaa ei pysty laskemaan käsistään.

Kirja kuvaa keski-ikäisen naisen nautintoa ja sielunelämää raikkaasti ja tarkasti. Loppu tulee liian pian.

Viehättävää romaanissa on aisteihin vetoava kuvailu. … Jyrki Lappi-Seppälän eloisaa suomennosta on nautinto lukea.

Itselleni arvokkainta tässä pienoisromaanissa on ehdottomasti sen aistillinen tunnelma ja maalailevan tarkka kuvaus. Se, mikä on jäänyt kesken, ei vaikuta lukunautintoon. … Kuvaus on kuin varmaa ja hidasta kamera-ajoa, jossa linssi tulee asteittain aivan lähelle kohdettaan, ihohuokosten pinnalle asti.

Lyhyenäkin se on … nautittava, aistillinen ja päähenkilöään ymmärtävä.

Vahvimmin sivuilta huokuu rakkaus elämään.

Kiitos Gabriel García Márquezin jälkeläisille, että he antoivat maailmalle kirjailijalegendan viimeisen, osin keskeneräisen teoksen. Se oli tunnekylläinen elämys. … Olin haltioissani, enkä vain kirjasta, vaan myös kirjan syntytarinasta. … Kukaan ei pääse pakoon kuolemaa, mutta nyt on nähty se, että kuoleman yli voi olla vahvasti elossa, kun on todellinen taitaja.

Eroottis-aistillinen suomennoslöytö nobelistin tuotannosta tyydyttää ja hämmentää … Márquezin kieli on täsmällistä. Hän kuvaa henkilöt, tapahtumat, miljööt ja sään tarkasti mutta vähäeleisellä kielellä ja ydinseikkoihin pureutuen.

Suuri maailmankirjallisuus on aina yksinkertaista. Sen Márquez tällä pienoisromaanillaan osoittaa.

Omaperäisyyden ja kekseliäisyyden juhlaa.

Kaikki ne hyveet, jotka tekivät García Márquezin parhaista teoksista suuria, ovat läsnä myös tässä.

Garciá Márquezin lapset olivat täysin oikeassa, kun he päättivät pettää isänsä ja julkaista tämän kirjan.

Kirjailijan poikkeukselliset kertojan voimat ovat tallella, samoin kuin leiskuvan hauskat, pikantit kuvat sekä taito yhdistää mehevyys ja herkkyys.

Tämä postuumisti ilmestynyt pienoisromaani välittää viehkeän näkemyksen ailahtelevasta ihmissydämestä ja toimii mukaansatempaavana – vaikkakin hiljaisena – epilogina García Márquezin huikealle tuotannolle.

García Márquez on aina uskollisesti raportoinut ihmisten käytöstä ja tekemisiä – ilman arvostelevaa kommentaaria. Vaatteisiin ja tyyliin sekä silmien ja sormien yksityiskohtaisiin liikkeisiin kiinnitetty huomio heijastaa nälkää ja paatosta, turmeluksen ja säädyllisyyden välistä jännitettä.

Kirjan lukee rakkaudella, siinä on kauneuden puuskia, lämpöä… Teoksella on hyveensä, ja kukapa ei haluaisi nauttia jälleennäkemisestä kirjailijan kanssa, joka on ilahduttanut aiemminkin. Ei ole häpeäksi saattaa julkaisematonta työtä päivänvaloon.

[Elokuussa nähdään on] paljon muutakin kuin pelkkä loppukaneetti huikean hienolle uralle… Postuumisti julkaistu teos jatkaa traditiota ja tempaisee García Márquezin lukijat tuttuun fiktiivisten maailmojen unenomaiseen rikkauteen, kohtaamaan henkilöitä joita piinaavat avioliiton, perheen ja vainajien vaatimukset. […vivahteikas englanninnos…] muistuttaa maestron kanonisista romaaneista, ja Rembrandtin muotokuvien kaltainen tiivis kompositio tuo samalla esiin inhimillisten tarpeiden kivun.

Kaikkien pitäisi lukea García Márquezia, koska vaikutusvaltaisena kirjailijana hän on uudistanut maansa näkemystä itsestään ja muokannut suuremmankin maailman kirjallisuutta uuteen kuosiin… Toisin kuin monien muiden ’suurten kirjailijoiden’ teokset, hänen kirjansa ovat nautittavaa luettavaa. Kekseliäs tarinankerronta, unohtumattomat henkilöt ja vangitsevat kielikuvat tarjotaan psykologisesti tarkkanäköisten episodien kera… Rakkaus – ekstaattinen, kielletty, rajat ylittävä ja erityisesti ikääntyneiden ihmisten välinen – on hänen suurimpia aiheitaan… Elokuussa nähdään on kekseliään nautittava ja toimiva aina yllättävään, mieluisaan loppuun saakka. Luin kirjan yhdellä istumalla ja herättyäni seuraavana päivänä luin sen heti uudelleen.

García Márquezin varjo on sellainen, joka valaisee. Ja hän on yhä läsnä… sillä hän on klassikko, mies joka kuuluu meille kaikille.

Elokuussa nähdään on epätäydellisyyden kauneutta.

Sisältää riittämiin hellyyttä ja kauneutta jotta teosta voi suositella García Márquezin lukuisille ihailijoille.

Nero.